lauantai 24. joulukuuta 2011

Joulu on taas!

Joulu on taas jälleen kerran luonamme. On jäänyt lomalla tämä blogin päivittely vähän vähemmälle. Nyt kuitenkin saamme käydä joulun viettoon. On kuitenkin hyvä muistaa miksi me joulua vietämme ja mikä joulussa on tärkeintä. Aijemmin olin kertonut joulupukista ja sanoin, että kerron kaikista suosituimmasta joulun henkilöstä eli Jeesuksesta Kristuksesta. Tähän sopiikin joulu-evankeliumi Luukaksen evankeliumista. Otin tälläisen vanhanliiton käännöksen kuin Biblia 1776 käännös.


1 Mutta niinä päivinä tapahtui, että käsky kävi ulos keisrilta Augustukselta, että kaikki maailma piti verolliseksi laskettaman.

2 Ja tämä veron-laskemus oli ensimmäinen, joka tapahtui silloin, kun Kyrenius oli maaherra Syriassa.
3 Ja kukin meni kaupunkiinsa antamaan itsiänsä arvattaa.
4 Niin myös Joseph Galileasta, Natsaretin kaupungista, meni ylös Juudeaan, Davidin kaupunkiin, joka kutsutaan Betlehem, (sillä hän oli Davidin huoneesta ja suvusta)
5 Antamaan itsiänsä arvattaa, Marian, kihlatun emäntänsä kanssa, joka raskas oli.
6 Niin tapahtui heidän siellä ollessaan , että hänen synnyttämisensä päivät tulivat täytetyksi,
7 Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloitsi hänen ja pani seimeen, ettei heillä ollut siaa majassa.
8 Ja paimenet valvoivat siinä paikkakunnassa ja vartioitsivat yöllä laumaansa.
9 Ja katso, Herran enkeli seisoi heidän tykönänsä ja Herran kirkkaus ympäri valaitsi heitä, ja he suuresti peljästyivät.
10 Ja enkeli sanoi heille: älkäät peljätkö! sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle:
11 Teille on tänäpäivänä syntynyt vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Davidin kaupungissa.
12 Ja tämä on teille merkiksi: te löydätte lapsen kapaloituna makaavan seimessä.
13 Ja kohta oli enkelin kanssa suuri taivaalisen sotaväen joukko, jotka kiittivät Jumalaa ja sanoivat:
14 Kunnia olkoon Jumalalle korkeudessa, ja maassa rauha, ja ihmisille hyvä tahto!
15 Ja tapahtui, että enkelit menivät heidän tyköänsä taivaaseen, niin ne paimenet puhuivat keskenänsä: käykäämme Betlehemiin ja katsokaamme sitä mikä tapahtunut on, jonka Herra meille ilmoitti.
16 Ja he tulivat kiiruhtain, ja löysivät Marian ja Josephin, niin myös lapsen, joka makasi seimessä.
17 Kuin he tämän nähneet olivat, julistivat he sen sanoman, joka heille tästä lapsesta sanottu oli,
18 Ja kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät niitä, mitä heille paimenilta sanottu oli.
19 Mutta Maria kätki kaikki nämät sanat, tutkistellen sydämessänsä,
20 Ja paimenet palasivat, ylistäin ja kunnioittain Jumalaa kaikista, mitä he kuulleet ja nähneet olivat, niinkuin heille sanottu oli.
21 Ja kuin kahdeksan päivää kulunut oli, että lapsi piti ympärileikattaman, kutsuttiin hänen nimensä Jesus, joka niin oli enkeliltä kutsuttu jo ennen kuin hän sikisi äitinsä kohdussa.
22 Ja kuin heidän puhdistuspäivänsä olivat täytetyt Moseksen lain jälkeen, veivät he hänet Jerusalemiin, asettaaksensa häntä Herran eteen,
23 (Niinkuin kirjoitettu on Herran laissa: kaikki miehenpuoli, joka ensin avaa äitinsä kohdun, pitää kutsuttaman Herralle pyhäksi,)
24 Ja uhrataksensa, niinkuin sanottu on Herran laissa, pari mettistä eli kaksi kyhkyläisen poikaa.
25 Ja katso, mies oli Jerusalemissa, jonka nimi oli Simeon: tämä oli hurskas ja jumalinen mies, odottain Israelin lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänessä.
26 Ja hänelle oli sanottu Pyhältä Hengeltä, ettei hänen pitänyt ennen kuolemaa näkemän, kuin hän näkis Herran Kristuksen.
27 Ja hän tuli Hengen kautta templiin. Ja kuin vanhemmat toivat lapsen Jesuksen sisälle, tehdäksensä hänen edestänsä lain tavan jälkeen,
28 Niin hän otti hänen syliinsä, ja kiitti Jumalaa ja sanoi:
29 Nyt sinä, Herra, lasket palvelias rauhaan menemään, sanas jälkeen;
30 Sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutes,
31 Jonka sinä valmistit kaikkein kansain eteen,
32 Valkeudeksi valistamaan pakanoita ja sinun kansas Israelin kunniaksi.
33 Ja Joseph ja hänen äitinsä ihmettelivät niitä, joita hänestä sanottiin.
34 Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, hänen äidillensä: katso, tämä on pantu lankeemiseksi ja nousemiseksi monelle Israelissa, ja merkiksi, jota vastaan sanotaan:
35 (Ja sinunkin sielus lävitse pitää miekan käymän:) että monen sydämen ajatukset ilmoitettaisiin.
36 Ja Anna prophetissa, Phanuelin tytär, Asserin suvusta, se oli joutunut pitkälle ijälle ja elänyt miehensä kanssa seitsemän ajastaikaa neitsyestänsä,
37 Ja oli leskenä lähes neljäyhdeksättäkymmentä ajastaikaa, ja ei lähtenyt templistä, palvelemasta Jumalaa paastoissa ja rukouksissa yötä ja päivää.
38 Ja tämä tuli sillä hetkellä siihen ja kunnioitti myös Herraa, ja puhui hänestä kaikille, jotka lunastusta Jerusalemissa odottivat.
39 Ja sittekuin he olivat kaikki tehneet Herran lain jälkeen, palasivat he Galileaan, kaupunkiinsa Natsaretiin.
40 Mutta lapsi kasvoi ja vahvistui hengessä, ja täytettiin viisaudella, ja Jumalan armo oli hänen kanssansa.
41 Ja hänen vanhempansa vaelsivat joka vuosi pääsiäisjuhlille Jerusalemiin.
42 Ja kuin hän kahdentoistakymmenen ajastajan vanha oli, menivät he Jerusalemiin juhlapäivän tavan jälkeen.
43 Ja kuin ne päivät olivat kuluneet, siinä kuin he palasivat, jäi poikainen Jesus Jerusalemiin: jota ei Joseph ja hänen äitinsä huomanneet,
44 Vaan luulivat hänen olevan seurassa. Ja he kävivät yhden päivän matkan, ja etsivät häntä lankoin ja tuttavien seassa.
45 Ja kuin ei he häntä löytäneet, palasivat he Jerusalemiin, etsien häntä.
46 Ja tapahtui kolmen päivän perästä, että he löysivät hänen templissä istuvan opettajain keskellä, kuultelevan heitä ja kysyvän heiltä.
47 Ja kaikki, jotka hänen kuulivat, hämmästyivät hänen ymmärrystänsä ja vastauksiansa.
48 Ja kuin he hänen näkivät, niin he hämmästyivät, ja hänen äitinsä sanoi hänelle: Poikani, miksis meille näin teit? katso, sinun isäs ja minä olemme murehtien etsineet sinua.
49 Ja hän sanoi heille: mitäs te minua etsitte? ettekö tienneet, että minun pitää niissä oleman, jotka minun Isäni ovat?
50 Ja ei he ymmärtäneet sitä sanaa, jonka hän heille sanoi.
51 Ja hän meni alas heidän kanssansa ja tuli Natsaretiin, ja oli heille alamainen. Ja hänen äitinsä kätki kaikki nämät sanat sydämeensä.


Joulu on taas, riemuitkaa nyt.
Lapsi on meille tänä yönä syntynyt.
Tulkoon toivo kansoille maan, pääsköön vangit vankiloistaan.
Uskon siemen nouskoon pintaan, olkoon rauha loppumaton.
Joulu on taas, kulkuset soi. Jossakin äiti lasta seimeen kapaloi.
Tulkoon juhla todellinen, tulkoon Jeesus Herraksi sen.
Tulkoon rakkaus ihmisrintaan, silloin joulu luonamme on.

- Niko

tiistai 20. joulukuuta 2011

Luukut 17, 18, 19 ja 20

Siitä tietää, että joululoma on alkanut hyvin, kun mieli yrittää sysätä kaiken pois, mikä vähänkin liittyy opiskeluun, mukaan lukien tämän blogin. Nyt kuitenkin joulusaunasta muutama sananen.


Joulusauna

Sauna on aina ollut suomalaisille pyhä paikka. Ennen vanhaan siellä synnytettiin ja saunassa oli saunatontun vartioima saunarauha. Muinoin joulusaunasta varattiin sauna-aika myös vainajille ja viimeinen saunoja heitti lähtiessään löylyt heille. Joulusaunassa piti käydä varhain, ennen aattoateriaa. Nykyisin seitsemän kymmenestä suomalaisesta käy jouluaattona saunassa.
http://www.santaclausworld.fi/santa/joulun-perinteet/104-joulusauna.html

Tässä vielä kuunneltavaa joulufiilikseen pääsemiseksi:

http://www.youtube.com/watch?v=M6fZWl1lQtk

perjantai 16. joulukuuta 2011

On vuoro avata joulukuun 16.luukku...

O´tannenbaum, O´tannenbaum....
Kukapa ei muistaisi jouluaamua; koti on siivottu ja tuoksuu puhtaalle. Oli aika kantaa joulukuusi sisään, koristella se ja nauttia kuusen tuoksusta. Vielä tuohon hetkeen kun kuusi kannetaan sisälle on viikon verran. Sitä ennen tuhti tietopaketti joulukuusen historiasta ja hoidostakin. Vielä on myös hyvää aikaa kerrata tutun laulun sanat, jotta ne olisivat hallussa kun sitä Joulujuhlaa kodeissa vietetään.



Joulukuusen historiaa

Varhaisin tieto joulupuusta lienee vuodelta 1419. Ja tiettävästi vuonna 1441 pystytettiin Tallinnan raatihuoneen torille joulukuusi, jonka ympärillä nuoret tanssivat ja lauloivat. Yleisesti katsotaan joulukuusen historian alkavan Saksasta Reininjoen yläjuoksulta ja ajoittuvan 1500-luvulle. Saksasta, Strassburgista joulukuusitapa levisikin muualle kristilliseen maailmaan. Erään tradition mukaan Martti Luther olisi keksinyt joulukuusen. Hänen kerrotaan tuoneen kotiinsa pienen havupuun, johon hän laittoi kynttilöitä jouluyön kirkkaan tähtitaivaan symboliksi. Vaikka tämä luterilainen selitys ei olisikaan tosi, auttoi tarina osaltaan joulukuusen leviämistä.




Joulukuusen tulo Suomeen

Ennen joulukuusta oli tavallista levittää olkia lattialle jouluna.

Joulukuusi on tullut meille etelästä Saksan ja Viron kautta. Saksassa korostetaan Martti Lutherin merkitystä.
Suomeen joulukuusi tuli 1820-luvulla. Aluksi kuusi ilmestyi kaupunkeihin vauraitten kotien saleihin, pappiloihin ja kartanoihin, joissa muutenkin seurattiin muodin viimeisiä virtauksia. Joulukuusi oli vielä jatkossakin hyvin harvinainen. Edes 1860-luvulla ei kaikissa säätyläisperheissä ollut kuusta. Joulukuusen hankkimista pidettiin tuhlauksena ja ei ainoastaan yksityisenä, vaan myös kansantaloudellisena, sillä jo tuolloin ihmiset olivat huolissaan Suomen metsävarojen ehtymisestä. Joulukuusi yleistyi 1800-luvun lopulla. Maaseudulle kuusi levisi kaupunkeja hitaammin. Aluksi kuuset olivat pieniä pöytäkuusia tai ne ripustettiin kattoon. Sittemmin kuusi kasvoi lähes huoneen korkuiseksi. Joulukuusia alettiin pystyttää myös ulos. Kansakoulujen kuusijuhlat 1920-luvulla tekivät joulukuusesta lopulta tunnetun kaikkialla. Nykyään Suomessa myydään tai muuten hankitaan koteihin noin 1,3 miljoonaa kuusta.


Koristelu

Aikoinaan joulukuusi koristeltiin kynttilöillä, paperiketjuilla, erilaisilla olkikoristeilla, lippuketjuilla ja piparkakuilla.
Nykyisin kuusi koristellaan sähkökynttilöin ja värikkäin nauhoin sekä palloin. Latvaan sijoitetaan usein tähti. Nykyään on saatavana myös muovisia tekokuusia, jotka kestävät useiden vuosien käytön ja sopivat myös ihmisille joille oikea kuusi aiheuttaa allergisia oireita.
Joululahjat kootaan monesti yhä kuusen alle ennen niiden jakamista. Kuusen ympärillä on myös leikkitty ja laulettu meille kaikille niin kovin tuttua laulua;


”Joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella...”








Kuusen hoito-ohjeita:
Kuljetus
Kuusta voi kuljettaa auton katolla suojaamattomana ainoastaan lyhyitä matkoja. Yli kymmenen kilometrin matkoilla kuusi tulee pakata muoviin/pakkausverkkoon.

Sulatus
Jos kuusi on jäässä, se pitää sulattaa hitaasti ennen jalkaan asettamista. Hyvä sulatuspaikka on viileä tila, jossa on muutama lämpöaste. Puun annetaan sulaa hitaasti muutama vuorokausi, tyvi koko ajan vesiämpärissä. Ellei viileää tilaa ole, voi puun tuoda pesuhuoneeseen. Tyvi pidetään vesiämpärissä ja neulasto suihkutetaan välittömästi kylmällä vedellä ja vielä muutaman tunnin kuluttua uudelleen. Noin kahdeksan tunnin kuluttua puu on valmis jalkaan asetettavaksi.

Jalkaan asetus
Ravistele roskat ja kuolleet neulaset pois. Mittaa huoneen korkeus. Lyhennä kuusta riittävästi tai sahaa tyvestä pois ainakin muutama sentti runkoon nähden vaakasuorasti. Älä poista kuorta sillä ehjä kuori on tärkeä puun vedensaannin kannalta. Tyven pitää mahtua kuusenjalkaan ohentamattomana.

Hoito sisätiloissa
Tyven leikkauspinnan on oltava vedessä koko ajan. Tarkista päivittäin, ettei veden pinta pääse laskemaan rungon tyveä alemmas. Veden kulutus on suurinta ensimmäisen vuorokauden aikana, jolloin veden riittävyys tulisi tarkistaa useammin. Kasteluveteen ei tarvitse laittaa lannoitetta. Aseta puu mahdollisimman etäälle lämpöpattereista, takoista tai muista lämmönlähteistä. 


Joulukuusenkoristelua odottaen,

Piia

torstai 15. joulukuuta 2011

Viidestoista luukku

Nyt on aika puhua miehelle tärkeästä asiasta eli ruuasta! Joulussa on monta traditiota on pukkeja, tonttuja, koristeita, kortteja, lauluja ja ties mitä härpättiä, mutta sitten on myös jouluruokaa jota saa joulupöydästä maistaa. Koska sanonta tie miehen sydämmeen käy vatsan kautta pitää suurimmalla osalla miehistä paikkaansa tai ainakin minun, niin otetaan pieneen tarkasteluun jouluruoka.


Historia

Ennen vanhaan pula-aikana jouluksi pyrittiin järjestämään hyvää, koko vuoden parasta syömistä. Lapset saivat siirapista tehtyjä karamelleja ja sokeria oli saatavilla.

Jouluruokiin liittyy sanonta "kun loppiainen lopsahtaa, kaali kuppiin kopsahtaa". Tämä tarkoittaa sitä, että joulunajan hyvät ruoat on syöty loppuun ja paluu arkeen tapahtuu suurin piirtein loppiaisen aikoihin.

Jouluateria jätettiin ennen pöydälle koko yöksi. Sitä saivat sitten kotitontut ja muut nälkäiset käydä syömässä pitkin yötä.

Nykyaika

Jouluateria on tärkeä osa joulua. "Oispa joulu ja sais yölläki syy'ä." Jouluna on ollut tapana syödä hyvin ja jopa öisin se perinteen mukaan on sallittua.

Mausteet olivat entisaikaan statussymboleita; mitä maustetumpi ruoka, sitä rikkaampi perhe. Joulun mausteilla on todella pitkä historia. Niitä tuotiin kaukaisista maailmankolkista ja ne yhdistettiin ylelliseen elämään. Monet mausteet olivat aikoinaan kullan ja jalokivien arvoisia. Hedelmät kuuluvat myös jouluun. Erityisesti omenat, mutta nykyisin myös monet hyvinkin eksoottiset hedelmät.

Perinteiseen suomalaiseen joulupöytään kuuluvat erilaiset laatikot, kuten porkkana-, lanttu- ja perunalaatikko ja yleensä aina joulukinkku, ostettu tai itse valmistettu ja/tai nykyisin myös kalkkuna. Myös rosolli, karjalanpaisti, luumukiisseli sekä erilaiset kalaruoat kuten lipeäkala, kylmäsavustettu lohi, graavilohi ja -siika ovat joulun ajan ruokia. Kalaruoat juontavat juurensa paastosta, jota ennen vietettiin adventtiaikana. Jouluaaton ruokia on riisipuuroa manteleineen. Jouluna syödään myös joulutorttuja ja piparkakkuja, joita entisaikaan leivottiin jo viikkoja ennen joulua. Jouluateria on päätapahtuma sekä aattona että joulupäivänä. Kautta aikojen erilaiset alkoholijuomat, kuten glögi ja joulu/talvioluet kuuluneet monen suomalaisen joulunviettoon ja tilastojen mukaan Alkon myynti kasvaa huomattavasti joulun alla. Glögi on yleistynyt joulujuomana ja ohittanut kahvin varsinkin pikkujouluissa. Nykyisin kuitenkin glögiä tarjotaan useammin alkoholittomana. Joissakin paikoissa on tarjolla sekä punaviinillä terästetty että alkoholiton glögijuoma. Nykyisin valmistetaan myös joulusimaa, joka muuten on varsinaisesti vappujuoma. Suklaa ja muut makeiset kuuluvat myös jouluun.

Monissa julkisissa laitoksissa, kouluissa ja työpaikoilla on ennen joulua yhtenä päivänä jouluateria. Nykypäivänä monissa yrityksissä tarjottava joulua edeltävä ateria valitaan muuksi kuin jouluisia ruokia sisältäväksi, koska katsotaan, että jouluruokaa saa aivan riittävästi jouluna – tarjottava ateria on samalla kiitos henkilökunnalle kuluneen vuoden aherruksesta.

- Niko

 

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Tämän päiväisen puheviestinnän vaikuttamaan pyrkivän puheen innoittamana laitanpa tännekin artikkelin ekologisesta joulusta. Siitä vaan vinkkejä ottamaan!

Kestävää joulua ja ekologista uutta vuotta


Vaikka joululta ei etsisi loistoa eikä kaipaisi kultaakaan vaan haluaisi juhlia mahdollisimman ekologisesti, keskitalven juhlasta voi tehdä kauniin ja tunnelmallisen. Sibeliuksen säveltämä tuttu joululaulu oli kestävän kehityksen edelläkävijä julistaessaan materian merkityksettömyyttä joulun vietossa.
Ympäristöystävällisen joulun saa aikaan melko pienellä vaivalla – oikeastaan tarvitaan vain hieman ajatustyötä ja harkittuja valintoja. Ekologinen joulu saattaa olla kukkarollekin yllättävän keveä.
Joulu on jo ovella
Joulukorttien lähettäminen on vanha ja kaunis, joulun odotukseen kuuluva perinne. Ekologisin joulutervehdys on sähköinen postikortti: e-kortit säästävät paperia ja energiaa, ja niitä voi lähettää ilmaiseksi.
Jouluun valmistaudutaan perinteisesti tekemällä kotona joulusiivous. Ympäristöystävällisimmin siivous hoituu käyttämällä mikrokuituliinoja ja -moppeja, jotka puhdistavat jopa ilman pesuaineita. Kuuraamista varten kannattaa valita fosfaatiton pesuaine, joka ei rehevöitä vesistöjä. Katso myös, ettei pesuaineessa ole antibakteerista triklosaania, joka on ympäristölle ja terveydelle haitallinen kemikaali.
Kuusen pienet kynttiläiset
Mitä olisi joulu ilman kynttilöitä? Tuikkukynttilöiksi kannattaa hankkia lasisella alustalla palavia ekomalleja, joihin tarvitsee ostaa pelkät kynttilät. Perinteisten tuikkujen metallikuoret kuuluvat pienmetallikeräykseen, eivät sekajätteeseen.
Kaukaa maailmalta tuotujen kynttilöiden sijasta kannattaa suosia kotimaisia kynttilöitä, joiden kuljettaminen ei kuluta niin paljon energiaa eikä tuota niin paljon ilmastonmuutosta kiihdyttäviä hiilidioksidipäästöjä. Ilmastonmuutos lämmittää arktisten alueiden ilmastoa muita alueita 2–3 kertaa nopeammin. Napajäätiköt ovat alkaneet sulaa, ja pingviinit, jääkarhut sekä monet muut arktisten alueiden lajit ovat vaarassa.
Ulkomailla kasvatettujen joulukukkien ja -kuusen sijaan kannattaa niin ikään suosia suomalaisia, lähellä kasvatettuja kukkia ja kotimaista joulupuuta kuljetuksista syntyvien päästöjen välttämiseksi.
Itse tehdyt joulukoristeet ovat luonnon ystävän vaihtoehto toiselta puolelta maapalloa tuodulle, helposti hajoavalle muovikrääsälle. Koristeiden tekeminen omin käsin on hauskaa puuhaa, ja samalla voi viettää aikaa ystävän tai perheen kanssa. Kauniit koristeet syntyvät helposti luonnonmateriaaleista ja elintarvikkeista, kuten oksista, kävyistä, kanelitangoista, pähkinöistä sekä kuivatuista neilikoista, sitrushedelmäviipaleista ja chilipaprikoista. Omatekoisilla koristeilla voi myös muistaa ystävää joulun alla.
Sievä vauva Maijan on, Annin kelkka verraton, orhi oiva Veikon!
Paras lahja on sellainen, jota saaja todella tarvitsee. Väkisin ja viime hetkellä ostetut lahjat ovat usein niitä, jotka jäävät tarpeettomina nurkkiin keräämään pölyä. Turhaa krääsää voi välttää antamalla tavaran sijasta palveluja: mikäpä olisi ihanampaa kuin lahjakortti niskahierontaan tai teatteriin! Teatteri-, konsertti- tai elokuvaliput lahjoittamalla tulee samalla järjestäneeksi yhteistä aikaa lahjan saajan kanssa.
Yhteinen aika voi olla arvokas lahja myös monelle vanhukselle. Pienen lapsen vanhemmille voi lahjoittaa vaikkapa lastenhoitoapua, jotta nämä ehtivät tehdä jouluvalmisteluja tai vain viettää aikaa keskenään.
Voit myös antaa lahjaksi tukijuuden sellaiseen järjestöön, jonka tavoitteita lahjan saaja arvostaa. Esimerkiksi WWF:n Merenneito-kummius ilahduttaa varmasti Itämeren ystävää ja sademetsäkummius trooppisen luonnon ihailijaa.
Lahjapakkausten suunnitteluun kannattaa uhrata pieni hetki. Tavallista lahjapaperia ei voi kierrättää muun paperin joukossa siinä olevan runsaan värimäärän vuoksi. Lahjat voi sen sijasta paketoida uudelleen käytettäviin materiaaleihin, esimerkiksi kauniisiin kangaspusseihin tai rasioihin, jotka ovat osa lahjaa tai jotka saaja voi halutessaan käyttää uudelleen lahjapakkauksina.
Jouluruokaa tarjoo kunnon väki
Suosi juhlapyhinäkin kotimaista, mahdollisimman lähellä tuotettua ja vähän pakattua luomuruokaa. Lähellä tuotettu ruoka on ekologisempaa kuin kaukaa tuotu. Vaikka tuontiruoka olisi halvempaa, sen kuljettaminen kuluttaa enemmän luonnonvaroja ja energiaa.
Kaikkia elintarvikkeita ei tietenkään tuoteta lähellä tai edes kotimaassa. Silloin kannattaa suosia Reilun kaupan tuotteita, joista kehitysmaiden köyhille viljelijöille ja tuottajille jää kunnon osuus, eikä koko potti päädy teollisuusmaiden tukku- ja vähittäiskauppiaille. Reilun kaupan tuotevalikoima laajenee jatkuvasti ja sisältää nyt muun muassa kahvin, teen, banaanit, ananakset ja suklaan.
Uusi vuosi puhtaalta pöydältä
Ekologinen uudenvuoden juhlija jättää ilotulitteet ostamatta – kuntien ja naapurien ilotulitteissa riittää ihailtavaa, eivätkä omat rahat päädy saasteena ilmakehään.
Sulan tinan plumpsauttaminen vesisankoon on perinteisesti kertonut tulevan vuoden onnet ja onnettomuudet. Tina on kuitenkin sisältämänsä lyijyn vuoksi ongelmajäte, joten tinanvalanta kannattaa jättää muistojen joukkoon. Jos vuosi ei kerta kaikkiaan käynnisty ilman sitä, voi edellisvuoden tinat käyttää uudelleen. Tinaa ei lyijyn vuoksi saa laittaa sekajätteen joukkoon tai pienmetallikeräykseen; sen oikea paikka on ongelmajätteen vastaanottopiste.
Teksti: WWF / Anu Jussila

Lähde: http://plaza.fi/ellit/juhlat/joulu/jouluvalmistelut/kestavaa-joulua-ja-ekologista-uutta-vuotta


- Marika

tiistai 13. joulukuuta 2011

13.joulukuuta, Lucianpäivä





Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta. Se ei ole evankelis-luterilaisen kirkon kirkkovuoden juhla, mutta päivän viettäminen on muodostunut perinteeksi. Juhla periytyy monien muiden vuotuisjuhlien tapaan katolisesta pyhimyskalenterista.

Pyhä Lucia


Pyhän Lucian muistoon liittyvät meillä nykyään joulun ajan alkamisesta kertovat Lucia-neidot, jotka kulkueineen tuovat valoa talvisen pimeyden keskelle. Pyhä Lucia oli neitsyt, joka surmattiin uskonvainoissa Sisilian Syrakusassa vuonna 304 jKr. Hän oli suosituimpia kristittyjen varhaisimmista marttyyreista ja hänellä oli runsaasti palvojia jo 300-luvun päättyessä.


Sokeiden ja näkövammaisten pyhimys


Osittain legendan, osittain pimeään vuodenaikaan sijoittuvan päivän vuoksi Lucia on nähty valon tuojana. Tiettävästi Lucian kuolema ajoittuu Diocletianuksen vainoihin vuoden 300 tienoilla.
Legendan mukaan sisilialainen Lucia oli kristitty neito, jonka hänen sulhasensa kavalsi roomalaisille. Luciaa yritettiin pakottaa prostituoiduksi ja surmata polttamalla, mutta kuin ihmeen kautta kumpikaan ei onnistunut. Lopulta pyöveli surmasi Lucian miekalla.

Toisen legendan mukaan ei-kristitty nuori mies rakastui Lucian kauniisiin silmiin. Lucia ei kuitenkaan huolinut miestä vaan lopulta repi silmät päästään ja lähetti ne miehelle. Tarina kertoo, että mies järkyttyi ja kääntyi kristityksi. Lucia onkin sokeiden ja näkövammaisten pyhimys.

Nykyinen Lucianpäivä

Nykyinen Lucianpäivän vietto valon juhlana 13. p:nä joulukuuta on peräisin Ruotsista 1920-luvun lopulta. Stockholms Dagblad herätti nimittäin vuonna 1927 henkiin uuden Lucia-kultin, Lucia-neidon valitsemisen ja kulkueet. Lehti järjesti vuonna 1928 ensimmäisen kerran Lucia-neidon vaalin, kruunaamisen kynttiläkruunulla ja mahtavan kulkueen läpi kaupungin. Ruotsissa tapa levisi pian myös sairaaloihin ja muihin laitoksiin.
Asia sai pian huomiota myös Suomessa, sillä helsinkiläinen Allas Krönika -lehti julkaisi 1.11.1930 mainoskirjoituksen "Luciakulkue ja suuri kauneuspalkintokilpailu". Helsingin ruotsalainen laulajainliitto järjestikin samana ja seuraavana vuonna loistavat juhlallisuudet Lucia-vaaleineen ja kulkueineen. Silloinen lama ilmeisesti esti vielä perinteen syntymisen.
Samfundet Folkhälsan järjesti kuitenkin Lucia-juhlan vuonna 1949 ja seuraavana vuonna sanomalehti Hufvudstadsbladet otti asian omakseen. Se alkoi vuosittain järjestää Lucia-neidon vaalista valtakunnallisen kilpailun, jonka avulla kerättiin rahaa Folkhälsanin sosiaalista toimintaa varten. Suomessa Lucian päivää on vietetty pitkään erityisesti ruotsinkielisissä piireissä. Nykyisin päivää vietetään yhä useammin myös suomenkielisten keskuudessa, erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa.



-Piia-

maanantai 12. joulukuuta 2011

The Twelve Days of Christmas

12 päivää jouluun. Tuo luku 12 tuo mieleen englannin kielisen laulun The Twelve Days of Christmas. Kyseistä kipaletta ei taida olla suomenkiellellä. Muita kappaleita joita ei ole esim. käännetty suomeksi on Jingle bell rock sekä Let is snow. Ajattelin tuoda tämän 12 päivää joulua kappaleen julkisuuteen kolmella eri versiolla, joista viimeinen on itse väänetty versio alkuperäisestä, joka osoittaa kuinka kappele on helposti muokattavissa.

Ensimmäinen on mies kuoron esittävä versio:
Toinen versio on rokki versio:

Viimeinen versio joka siis on alkuperäisestä muokattu versio on nykyisen näyttelijä Dwayne  Johnsonin esittämä painiurallaan The Rockina.

Lisää tietoa kappaleesta alla olevasta linkistä:

- Niko