Viidestoista luukku

Nyt on aika puhua miehelle tärkeästä asiasta eli ruuasta! Joulussa on monta traditiota on pukkeja, tonttuja, koristeita, kortteja, lauluja ja ties mitä härpättiä, mutta sitten on myös jouluruokaa jota saa joulupöydästä maistaa. Koska sanonta tie miehen sydämmeen käy vatsan kautta pitää suurimmalla osalla miehistä paikkaansa tai ainakin minun, niin otetaan pieneen tarkasteluun jouluruoka.

Historia

Ennen vanhaan pula-aikana jouluksi pyrittiin järjestämään hyvää, koko vuoden parasta syömistä. Lapset saivat siirapista tehtyjä karamelleja ja sokeria oli saatavilla.

Jouluruokiin liittyy sanonta "kun loppiainen lopsahtaa, kaali kuppiin kopsahtaa". Tämä tarkoittaa sitä, että joulunajan hyvät ruoat on syöty loppuun ja paluu arkeen tapahtuu suurin piirtein loppiaisen aikoihin.

Jouluateria jätettiin ennen pöydälle koko yöksi. Sitä saivat sitten kotitontut ja muut nälkäiset käydä syömässä pitkin yötä.

Nykyaika

Jouluateria on tärkeä osa joulua. "Oispa joulu ja sais yölläki syy'ä." Jouluna on ollut tapana syödä hyvin ja jopa öisin se perinteen mukaan on sallittua.

Mausteet olivat entisaikaan statussymboleita; mitä maustetumpi ruoka, sitä rikkaampi perhe. Joulun mausteilla on todella pitkä historia. Niitä tuotiin kaukaisista maailmankolkista ja ne yhdistettiin ylelliseen elämään. Monet mausteet olivat aikoinaan kullan ja jalokivien arvoisia. Hedelmät kuuluvat myös jouluun. Erityisesti omenat, mutta nykyisin myös monet hyvinkin eksoottiset hedelmät.

Perinteiseen suomalaiseen joulupöytään kuuluvat erilaiset laatikot, kuten porkkana-, lanttu- ja perunalaatikko ja yleensä aina joulukinkku, ostettu tai itse valmistettu ja/tai nykyisin myös kalkkuna. Myös rosolli, karjalanpaisti, luumukiisseli sekä erilaiset kalaruoat kuten lipeäkala, kylmäsavustettu lohi, graavilohi ja -siika ovat joulun ajan ruokia. Kalaruoat juontavat juurensa paastosta, jota ennen vietettiin adventtiaikana. Jouluaaton ruokia on riisipuuroa manteleineen. Jouluna syödään myös joulutorttuja ja piparkakkuja, joita entisaikaan leivottiin jo viikkoja ennen joulua. Jouluateria on päätapahtuma sekä aattona että joulupäivänä. Kautta aikojen erilaiset alkoholijuomat, kuten glögi ja joulu/talvioluet kuuluneet monen suomalaisen joulunviettoon ja tilastojen mukaan Alkon myynti kasvaa huomattavasti joulun alla. Glögi on yleistynyt joulujuomana ja ohittanut kahvin varsinkin pikkujouluissa. Nykyisin kuitenkin glögiä tarjotaan useammin alkoholittomana. Joissakin paikoissa on tarjolla sekä punaviinillä terästetty että alkoholiton glögijuoma. Nykyisin valmistetaan myös joulusimaa, joka muuten on varsinaisesti vappujuoma. Suklaa ja muut makeiset kuuluvat myös jouluun.

Monissa julkisissa laitoksissa, kouluissa ja työpaikoilla on ennen joulua yhtenä päivänä jouluateria. Nykypäivänä monissa yrityksissä tarjottava joulua edeltävä ateria valitaan muuksi kuin jouluisia ruokia sisältäväksi, koska katsotaan, että jouluruokaa saa aivan riittävästi jouluna – tarjottava ateria on samalla kiitos henkilökunnalle kuluneen vuoden aherruksesta.

- Niko